Suomiretket 2014

05/02/2015

Näin uuden vuoden alulla sitä tavataan vilkaista hetkeksi peräpeiliin. Mitä tuli viime vuonna tehtyä ja missä käytyä. Minä huomasin, että matkailun peräpeilini löytyy Instagramista. Ei siis kokonaan edes kännykän kameran rullalta, sillä sekin on vuoden aikana täyttynyt jo moneen kertaan ja pitänyt tyhjentää, vaan tuolta kuvien sosiaalisesta mediasta. Se on se paikka, mistä löytyy otoksia lähes jokaiselta reissultani – pitkältä tai lyhyeltä.

Huomasin myös, että erityisesti monilta kotimaan matkoilta ainoa kuva-aineistoni on kännykkäkameralla tallennettua ja niistä parhaat Instagramissa jaettuja. Ne ovat reissuilta ja hetkistä, joissa en ole jaksanut raahata isoa kameraa mukana, äkillisesti ja ennakoimatta kohdattuja kuvakulmia. Niinpä päätin jakaa teille nyt otoksia Suomiretkistäni 2014.

Piipahdin alkuvuodesta visiitillä veljeni luona Tampereella, sillä olimme menossa katsastamaan Andy Warhol -näyttelyn Sara Hildénin taidemuseoon Särkänniemeen. Siinä Näsinneulan juurella totesimme ykskantaan, että aikamoinen tovi on vierähtänyt kummankin edellisestä visiitistä neulan huipulle. Totta puhuen emme olleet ihan varmoja onko kumpikaan meistä käynyt siellä koskaan. Tämä asia piti siis korjata oitis. Aika näkymä aukesi huipulta.

Hiljalleen jäiden lähdettyä tulee aika piipahtaa Satakunnassa kesämökillä haistelemassa aukeavia hiirenkorvia ja ihastelemassa kevään ensimmäisiä mökkiauringonlaskuja. Silloin tulee aina malttamaton olo: voi kun se kesä tulisi jo.

Ja vaikka odottavan aika on pitkä, kesä lopulta aina saapuu.


Viime vuonna kesälomareissut ulkomaille jäivät välistä, ja senkin edestä retkeiltiin kotimaassa. Yksi kesän ehdottomia suosikkejani oli Tuusulan rantatie  ja sen taiteilijayhteisön kotitalot, upeimpina Sibeliuksen Ainola ja Pekka Halosen Halosenniemi. Tätä suosittelen erityisesti vuodelle 2015 (ja niin taisi tehdä muuten Matkailulehti Mondokin), sillä Sibeliuksen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta, joten tapahtumia on runsaasti.


Useimmin suomiretkeilimme järvellä. Kuumina kesäpäivinä oli mukava lillua tyynellä Vanajavedellä kotiseutumaisemissa, poiketa Hattulassa saareen paistamaan makkaraa tai vesihiihtää. Olen selvästi sisävesi-ihminen. Hämeenlinnassa kasvaneena järviä oli aina ympärillä ja niitä tunnun aina kaipaavan.

Jokakesäinen retkikohde on toki Suomenlinna, niin myös viime kesänä. Levitimme vilttimme kalliolle, josta näkee merta niin pitkälle kuin silmä kantaa. Heiluteltiin ohi lipuville Siljalle ja Viikkarille ja ihasteltiin purjeveneitä ja Suomen suvea.

Kesäretkemme veivät meidät Hämeessä myös Iittalaan, jossa tapaan käydä joka vuosi katsastamassa vaihtuvan naivistien taidenäyttelyn.

Elokuun lämpiminä päivinä veneen nokka suunnattiin Lepaan viinitilalle.

Kesän kääntyessä syksyyn ilmassa on selvästi haikeutta. Hellepäiville sanotaan haikeat hyvästit, ja takkaan sytytetään tuli. Maailman murheet tuntuvat kovin kaukaisilta kun katselemme loppukesän iltojen auringonlaskuja mökkirannassa. Samalla kuitenkin toivotetaan syksyn kirpeät päivät tervetulleiksi ja toivotaan runsasta sieni- ja marjasatoa. Viime syksynä puolukoita oli niin paljon kuin jaksoi metsästä pois kantaa ja suppilovahveroitakin lopulta saatiin.

 

Syksy oli viime vuonna kaunis. Lokakuussa retkeilimme Nuuksiossa ja marraskuun alussa Ruoveden Helvetinkoluun leijaili ensilumi.

Kotimaan matkailuvuoden 2014 kruunasi joulu Levillä. Sieltä Instagramiin päätyi ensimmäisenä kuva Petteri Punakuonosta, joka kera kaverinsa jolkotteli tyytyväisenä pitkin latuja. Olisi jäänyt tämäkin kuva saamatta ilman taskussa mukana kulkenutta kännykkää. Mobiililaitteen toimintakestävyyttä kyllä koeteltiin toden teolla 20 asteen pakkasissa, ja välillä iPhone-raasuni ilmoitti, että laitteen pitää jäähtyä (kyllä, jäähtyä. San Francisco ja piilaakso jne) ennen käyttöä. Mutta niin vain tallentuivat nämäkin kuvat rullalle.

Instagram-rullani perusteella näyttäisi siis siltä, että 2014 oli melkoisen antoisa kotimaanmatkailun vuosi. Hyvänä tavoitteena on tehdä vuodesta 2015 vähintään yhtä hyvä, ellei jopa parempi. Kertokaa ihmeessä mitkä ovat omat kotimaan suosikkimatkakohteenne? Minäkin saattaisin haluta käydä niissä.

 

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca.

13 Comments

  • Aivan ihania Suomiretkiä ja kauniita kuvia <3

    Oma suosikki suomiretkikaupunkini on Porvoo ja luontokohteista Nuuksio.

    • Eevi sanoo:

      Kiitos kaunis 🙂 Porvoo on munkin kestosuosikki ja Nuuksiossa haluaisin käydä näin talvella myös. Kun tulis oikein hyvät, aurinkoiset pakkaskelit niin kelpaisi mennä.

  • Aivan super ihana postaus! Oot nähnyt hulluna vaivaakin tän eteen, voi juku mikä määrä kuvia. Kyllä kelpas ihastella ja fiilistellä! 🙂

  • On tää Suomi kyllä kaunis. Ja täällä järvet on niin ihania, että mäkin oon kesäisin sisävesi-ihminen. Ehkä se johtuu siitä etten tykkää uida suolavedessä… 😀

    Noita Nuuksion kuvia oonkin tainnu ihailla sun instagramissa. Oltiin siellä itsekin telttailemassa syksyllä ja ai että siellä on kaunista!

    • Eevi sanoo:

      Mäkin muistan sun telttailukuvat, ihastelin niitä syksyllä kun olivat niin mahtavia. Ja joo suolavesi ei oo munkaan juttu, aina pitää käydä suihkussa sen jälkeen ;D Toista se on loikata pikkuveneestä suoraan järveen!

  • Voi miten tunnelmallisia kuvia! Tänään aika monessa IGTT-jutussa on ollut Suomi-aiheita. Joudun kohta lähtemään kotimaanmatkalle, vaikka olen luullut, että lehmätkin lentävät ennen. 🙂 Jos vaikka aloittaisin skootteriretkestä Tuusulan rantatielle. Se ei olisi kaukana…

    • Eevi sanoo:

      No ai kun kiva jos oltaisiin saatu kotimaan matkakärpänen puraisemaan! Ja jos Tuusulan rantatie on lähellä niin ilman muuta. Se on skootterilla hirmu kätevää, monet pyöräileekin siellä.

  • Ihania retkiä olet tehnyt ja kiitos vinkeistä! Esim. Tuusulan rantatie on kiinnostanut minua pitkään ja tässä entisestään vahvistui kiinnostus, jospa olisi aikaa ensi kesänä! 🙂

    • Eevi sanoo:

      Kiva kun luit juttuni ja kyllä suosittelen Rantatietä lämpimästi. Sinne siis ensi kesänä! 🙂

  • Aivan mielettömiä Suomiretkikuvia, vau! Oma suosikkini on tietty Tampere, mutta se on sulle siis jo tuttu 🙂

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *