Päijänteen kansallispuisto – sisävesiveneilijän herkku

26/08/2016

Viime kesänä me kuultiin kaverilta, että Päijänteellä on paljon hiekkarantaisia saaria, jonne voi hurauttaa veneellä suoraan rantaan. Hiekkarannat laguuneineen ja yllättäen kohoavat kalliorannat odottavat veneilijää, melojaa ja päiväretkeilijää Päijänteellä. Näin sanotaan Metsähallituksen sivuilla Päijänteen kansallispuistosta.

Myyty.

Niinpä viime kesästä saakka meillä oli tälle kesälle varmana suunnitelmana raahata vene Päijänteelle.

Päijänteen kansallispuisto on Järvi-Suomea parhaimmillaan. Se sijaitsee Päijät-Hämeessä Asiakkalan, Sysmän ja Padasjoen alueella. Puisto koostuu lähinnä saarista ja luodoista, jonne päästäkseen tarvitsee veneen, kanootin tai muun veden päällä kulkevan vempeleen. Kartta kansallispuiston saarista ja palveluista löytyy tästä Metsähallituksen esitteestä.

Koska ainakaan toistaiseksi Vanajaveden ja Päijänteen välille ei ole ilmestynyt taianomaisesti vesistöyhteyttä, meidän ratkaisu oli heittää vene trailerille, vetää se auton perässä maantietä pitkin Hämeenlinnasta Vääksyn kanavalle Asikkalaan ja laskea sieltä vesille.

Ensimmäinen aamu aukeni Päijänteellä pilvisenä, mikä tarkoitti että muita veneitä ei ruuhkaksi asti päässyt näkymään. Meidän pieni perhe liplutteli peilikirkasta järveä pitkin ensimmäiselle etapille Lietsaareen, jonka veroista ei myöhemmin reissulla enää löydettykään.

Lietsaari

Saari on kokonsa puolesta pienemmästä päästä Päijänteen kansallispuiston saaria, mikä ei ole lainkaan huono juttu. Vain saaren itäosa kuuluu kansallispuistoon, muu on yksityistä. Saaren kärjessä on matala ja tasainen hiekkaniemi, jonka kummaltakin puolelta voi rantautua tuulesta riippuen. Veneilijän kannalta parasta saarilla on se, että suuria kiviä ei rantautuessa juuri näy, ja veneen voi huoletta tössäyttää rantahiekkaan.


Lietsaari
Lietsaari
Lietsaari
Palveluiden puolesta Metsähallitus on kyllä huolehtinut puiston vierailijoista. Jokaisella saarella on siisti kuivakäymälä, erinomainen nuotiopaikka ja polttopuita. Erityisesti puuceet ilahduttivat meitä vessattomalla veneellä reissaavia.
Lietsaari
Lietsaari
Tykästyimme Lietsaareen niin kovasti, että palasimme sinne myös retken viimeiseksi yöksi. Ilta oli kaunis ja aurinkoinen ja Lietsaari tarjosi meille nuotioseuran lisäksi ehkä kesän kauneimman auringonlaskun.

Lietsaari

Saareen voi rantautua niemen molemmin puolin.


Kelvenne

Kelvenne on Päijänteen kansallispuiston saarista suurin ja tunnetuin. Se on pitkulainen ja kapea ja sen keskellä kulkee 8 kilometrin mittainen retkeilypolku, eli tallattavaa riittää koko saaren pituudelta. Myös Kelventeellä on pitkää hiekkarantaa, ja meille suositeltiin erityisesti saaren luoteisosaa, Isohietaa. Kelvenne-päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten paikalla oli jo huomattavasti enemmän muitakin veneitä, mutta ei kuulemamme perusteella ilmeisesti vielä mitään verrattuna hellepäivien tungokseen. Mutta en yhtään ihmettele saaren suosiota. Hienoa hiekkarantaa yhdistettynä nuotiopaikkaan ja puhtaaseen luontoon, eikä ikinä niin paljon väkeä kuin muuten yleisillä uimarannoilla kesäpäivinä koska paikalle pääsee vain vesitse.

Päijänteen kansallispuisto tuntuu olevan myös erityisesti melojien suosiossa, ja tuo vaihtoehto alkoi itseänikin kutkuttaa.







Vierasvenesatamat Päijänteellä jäävät toisen postauksen aiheeksi asiasta kiinnostuneille. Mutta Päijänteen kansallispuisto on melkoinen herkkupala veneilijälle, melojalle, sisävesiristeilijälle tai ylipäänsä Suomen järvimaisemia rakastavalle. Vai mitä itse tykkäisit herätä tähän maisemaan?

Päijänteen kansallispuisto

Päijänne aamukahdeksalta heinäkuussa. Kelpasi!




P.s. Joku muukin oli aamu-uinnilla.


12 Comments

  • Kelvenne <3 Siellä minä olen viettänyt lukuisat lapsuuteni kesäpäivät hiekkalinnoja rakentaen ja rantavedessä pulikoiden. Vanhemmillani oli vene Vesijärven rannassa, mutta huristeltiin yleensä viikonlopuksi Vääksyn kanavan läpi Päijänteen puolelle ja melkein aina Kelventeelle. Kyllä tuli tästä postauksesta ikävä noita aikoja! Tänä kesänä on jo aiemminkin tullut pariin otteeseen sellainen fiilis, että vene olisi kiva ja nyt se iski taas.

    Hirvikö se siellä viimeisissä kuvissa uiskentelee? Onneksi on jo melko lähellä rantaa. 🙂

    • Eevi sanoo:

      Mä ihastuin Päijänteeseen kyllä kertaheitolla. Vanajalla olen lapsuuteni viettänyt mutta sen vesi ei ole yhtään niin kirkasta kuin päijänteellä eikä ole näin paljon hyviä saaria missä retkeillä.
      Mekin ensin luultiin että siellä ui hirvi, mutta astetta pienempi elikko oli tällä kertaa eli peura. 🙂 Ui juuri saarelta toiselle.

  • Olipa informatiivinen postaus ja kerrassaan akuniita kuvia! Ertyisesti tuo auringonlasku näyttää upealta – voin vain kuvitella, millainen se oli livenä kun eihän mikään ikinä taltioidu kameralle ihan niin taianomaisena kuin luonnossa. Omistaapa oma vene, niin lähtisin tuonne vaikka heti <3

    • Eevi sanoo:

      No kiva kuulla että oli informatiivinen! Ja jos ei ole venettä käytössä niin lisätään tosiaan informatiivisuutta vielä sen verran, että sinne voi mennä melomaan tai hypätä päiväretkelle sellaiselle sisävesiristeilijälle. Ainakin Padasjoen satamasta pääsee Kelventeelle ja muutenkin kiertämään Päijänteen kansallispuistoa: http://www.elbatar.fi

  • No terveppä terve, mitkä maisemat! Kyllä kelpaisi herätä tuolta. Eikä ole kovin pahan matkankaan päässä Helsingistä. 🙂

    • Eevi sanoo:

      No sano muuta! Ei tosiaan ole pahan matkan päässä Helsingistä ja sen takia mekin jo hetki herkuteltiin ajatuksella josko laittaisi veneen ensi kesäksi kokonaan jonnekin Päijänteen rannalle. Mutta katsotaan 🙂

  • Oon niin myyty! Tämä lähti ensi kesän suunnitelmiin nyt. Tuolla nimittäin kyllä kelpaisi esitellä aussimiehelle Suomen järvimaisemia <3

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *