Syyslomareissultamme Amsterdamiin on vielä kuvia jakamatta ja polkupyörien (klik!) jälkeen on melko selvää, mikä seuraava oletettava teema Amsterdamista saattaisi olla. Poimin siis tähän muutamia otoksia jotka viittaavat siihen Amsterdamiin, joka herää kun aurinko laskee.

Suurin osa tuntemistamme hollantilaisista sanoo, että Amsterdamissa on kiva käydä mutta kukaan heistä ei haluaisi asua siellä. Alkuillan kävelyretken jälkeen voin kuvitella miksi. Kaupunki täyttyy juhlivista turisteista, brittiläisistä polttariporukoista, marihuanan savusta ja kirkkaista valoista. Nähtävyys öinen Amsterdam eittämättä on, mutta ei ehkä lapsiperheelle. Päivällä punaisten lyhtyjen kadun ei ensi vilkaisulta huomaa juuri eroavan muusta Amsterdamista. Kanaali lipuu kauniiden kivitalojen välissä ja polkupyöriä on sillankaiteet väärällään. Alueen erottaa vasta kylttien teksteistä ja päivävuorossa ikkunoiden takana liiketoimintaa harjoittavista naisista. Auringonlaskun jälkeen punaiset valot heijastavat veden pinnasta ja glitteribikinit loistavat. Turisteja on kujat pullollaan ja tippaakaan ei ole rähjäistä. Kadulle tullaan ikkunaostoksille (ja kai ihan oikeillekin ostoksille) kuten mihin hyvänsä kauppakeskukseen. Tunnelma on melkein välitön.

Olin yllättynyt.