Nuuksion haukankierros

26/10/2016

Nuuksio – tuo pääkaupunkiseudun ikioma korpimetsä. Käyntikertani Nuuksioon voidaan toistaiseksi laskea yhden käden sormilla, ja ihan vain etusormi ja peukalo riittävät osoittamaan montako reittivalintaa olen siellä tehnyt. Toki niistä on kulunut sen verran aikaa, että muistikuvat reiteistä olivat hyvin hatarat. Mutta olettaa voi tilanteen muuttuvan, sillä meidän lähin kansallispuistomme on nyt Sipoonkorven sijasta juurikin tämä Espoon ylpeys.

Toistaiseksi me olemme pirpanan kanssa kahden retkeillessä kolunneet ulkoilureittejä rattaiden kera, mutta eräs kaunis syksyinen päivä huomasin tytön kasvaneen niin isoksi, että hän pääsisi ulkoilemaan äidin reppuselkään (kiitos Manducan). Kohdevalinta oli Nuuksion Haukkalampi, olemmehan uusia espoolaisia. Aikomuksena oli hyödyntää Manducan tuomat edut kulkemalla jokin reitti, jonne ei välttämättä rattailla pääsisi, mutta vasta perille päästyämme tajusin miten välttämätön väline tuo reppu meidän retkellä oli. 3,8 kilometrin mittaiselle Haukankierrokselle ei nimittäin todellakaan ole asiaa minkään valtakunnan pyörällisten välineiden kanssa. Tai no ehkä asiansa osaavat maastopyöräilijät ovat poikkeus.

Haukkalammen ympäri kiertävä reitti (ja Haukkalammen parkkipaikka) ovat ymmärtääkseni Nuuksion suosituinta aluetta, ja saattavat viikonloppuisin olla melkoisen tukossa. Äitiyslomalaisen ja pikkuihmisen onni on, että meitä eivät viikonpäivät rajoita. Lokakuisena tiistaina ei ryysis todellakaan päässyt häiritsemään, ja meidän lisäksemme paikalla oli vain muutama muu ulkoilija. Jokunen aasialainen turisti oli myös tullut paikalle selvästi nauttimaan nyt niin kovassa nosteessa olevasta metsäterapiasta. Samalla asialla mekin kyllä olimme.

Kuten mainitsin, en ole kokenut Nuuksion kävijä, mutta muita ulkoilureittejä olen kyllä kolunnut. En niin paljon että itseäni mitenkään sen kummempana eräkävijänä pitäisin, mutta kuitenkin sen verran että jotakin vertailupohjaa on ehtinyt kertyä. Yleensä luontoseikkailut kohdistuvat Hämeenlinnan Aulangon puistometsään tai meidän lähimaastoihin Kaitalammelle ja Halkolammelle.

Reitiksi pirpanan kanssa valitsimme siis vajaan neljän kilometrin mittaisin Haukankierroksen, sillä ajattelin sen olevan juuri sopivan mittainen pienen reppumatkaajan kanssa. Reitin alkuvaiheilla mietin tovin mikä Nuuksion erottaisi näistä muista meille niin tutuista ulkoilumaastoista. Löytyykö syy suositella Haukankierrosta ennemmin kuin Kaitalampea, joka meille on jo muodostunut niin rakkaaksi? Ensimmäisten muutaman sadan metrin perusteella en keksinyt yhtäkään. Kunnes.


Varsinainen sinisillä täplillä merkitty reitti lähti nousemaan kantoisena ja oksaisena polkuna ylös kallioista maastoa. Tässä kohden huomasin, ettei rattaiden kanssa olisi tänne mitään asiaa. Ensimmäiselle nuotiopaikalle päästyämme oivalsin miten reitti poikkeaa tavanomaisista retkistämme. Treenin puutteesta kärsineet koipeni nimittäin huusivat hoosiannaa polkunousun jäljiltä, joten jäimme tasaamaan maitohappoja hulppeisiin maisemiin. Vaikka Haukkalampi itsessään ei ole kovin kummoinen, hienon kierroksesta tekevät jylhän kallioiset korkeuserot. Polku ei todellakaan ole tasaisen letkeä hiekkatie, vaan kivikkoinen ja oksainen vaellusreitti, jossa on etenkin muksu kyydissä hyvä vilkuilla välillä vähän varpaisiinsakin. Saimme siis kohtuullisen mittaisen kierroksen aikana koko rahan edestä aitoa jylhän luonnon tunnelmaa.



Mikä oli loppusaldo?

Pirpana nautti kyydistä ja raittiista ilmasta eikä reppumatkaaminenkaan tuntunut hassummalta. Seuralaiseni veteli reitin varrella puolen tunnin tirsat.

Äiti sai yllättäen ja odottamatta melkoisen tehokkaan treenin kanniskellessaan kahdeksan kilon painoa pitkin kalliosta reittiä. Jalkalihakset olivat hellinä kaksi päivää.

Kummallekin jäi reissusta hyvä mieli, ja raikasta ilmaa saimme enemmän kuin osasimme odottaa. Parasta reitillä oli ehdottomasti sen jylhyys, korpimetsämäisyys, korkeuserot ja maisemat.

Siispä Nuuksio, nähdään taas!




2 Comments

  • Ooh, ihana Nuuksio! Viimeksi olen käynyt siellä vaeltamassa joskus pari vuotta sitten, mutta en valitettavasti muista, minkä reitin kävin. Ihan mahdollista, että se oli Haukankierros. Ihania maisemia. 🙂 Kävin myös juuri vastikään Luukissa kävelemässä yli 8 kilsan lenkin, joka menee myös Halkolammen ja Kaitalammen ohi, se oli kerrassaan kiva reitti.

    • Eevi sanoo:

      Juu tuo Luukin reitti on tosi ihana! Tai siis meiltä on vielä koko 8 kilometrin kierros kävelemättä, ollaan poimittu parhaita paloja lampien rannoilta. Mutta kyllä tässä vielä toimerrutaan tuo koko matka kulkemaan myös 🙂

Vastaa käyttäjälle Sonja | FIFTYFIFTY Cancel

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *