Miksi matkustimme Miamiin

09/03/2016

Useimmiten matkakohteen valinta hoituu ikään kuin itsestään. Reissukuumeilevilla, tai ainakin meillä, tapaa olla mielessä useamman kohteen lista mihin mieli tekisi, ja niistä sitten valitaan kulloiseenkin ajankohtaan ja budjettitilanteeseen sopiva vaihtoehto.

Viime syksynä sattui kuitenkin käymään niin, että meillä oli lomaa eikä minkään valtakunnan yhteisymmärrystä siitä minne mennä. Tai alun perin oli kyllä, sillä meidän piti lähteä syyslomalle Kilpisjärvelle. Olimme varanneet kalenterista viikon lokakuun lopulle ja vakaa aikomuksemme oli lähteä ruskaretkelle kotimaan käsivarteen ja poiketa sieltä myös Norjaan. Kunnes perehdyimme asiaan hieman huolellisemmin ja havaitsimme, että meidän lomaviikko oli auttamatta sesongin ulkopuolella, mikä tarkoitti että Kilpisjärvellä ei olisi silloin ruskaa mutta ei vielä luntakaan. Kun autojunakin olisi ollut melko suolaisen hintainen eikä oikein sopivaa mökkiäkään löytynyt, ei auttanut kuin siirtää Kilpisjärvi odottamaan parempia aikoja.



Mutta tästä seurasi tenkkapoo. Jos ei Kilpisjärvelle, niin minne sitten? Kroatiaan? Skotlantiin? Italiaan (taas)? Nizzaan? J ei lämmennyt ajatukselle kaupunkilomasta ja minä en syttynyt pelkästä rantalomasta. Rahaa ei haluttu käyttää tolkuttomasti ja aikaakaan ei olisi kuin ihan maksimissaan pari viikkoa. Maailmankarttaa selattiin iPadilta useampana iltana ja google lauloi. Koskaan ei lomasuunnitelmien tekeminen ole ollut yhtä hankalaa.



No mikä sen teki niin hankalaksi? Se, että meillä oli eräänlainen takaraja ja muitakin ehtoja. Masussa nimittäin kasvoi hyvää vauhtia uusi reissulainen, joten kohteen piti olla riittävän turvallinen taatakseen mielenrauhan jos jokin menisi vikaan, sopivan helpon lentomatkan päässä, ja reissuun piti päästä niin kauan kun vielä sain lentää. Miami ei ollut käynyt meillä kummallakaan varsinaisesti mielessä, mutta Finnairin mainos suorista lennoista ratkaisi asian ja niin meillä oli yhtäkkiä suitsaitsukkelaan päivässä varattuna lennot, auto ja kolme hotellia.




Meillä oli tavoitteena viettää rento ja leppoisa loma lämpimässä kohteessa viimeistä kertaa kahdestaan toviin. Vähän rantaa, vähän kaupunkia, retkiä ja autoilua. Siihen Miami sopi kuin nyrkki silmään. Masun kanssa kaikki meni mainiosti, vaikka kuumuus oli hetkittäin tukahduttava. Fordin ilmastointi oli kultaakin kalliimpi. Mahtavaa oli merivesi, joka oli kuin linnun maitoa. Siellä kelpasi lillua maha painottomana ja nauttia elämästä.

Vaikka Miami Beach kohteena ei yltänyt meillä ihan kärkikahinoihin, loma jäi mieleen sinä matkana, kun tyttö näkyy kuvissa kasvavana vatsakumpuna, ja se teki matkasta erityisen.

(Kuvat Miami Beachin eteläkärjestä, South Pointe Parkista. Siellä on mainio laituri, josta aukeaa kivat näköalat sekä beachille että merelle. Bonuksena saa seurata kaikenkarvaisia lenkkeilijöitä ja selfie-kuvaajia.)

ps. Jos reissaat raskaana, huolehdi vakuutuksista. Pohjola myy syntymättömälle lapselle omaa matkavakuutusta muutaman kympin hintaan, muilla vakuutusyhtiöillä tarjonta on niukempi ja suositus lähinnä, että raskaana ei reissata.

pps. Suloinen tyttö syntyi helmikuussa. Hänellä ei ole vielä nimeä, mutta hänellä on ensimmäiset lentoliput ja oma matkavakuutus.

ppps. suonette anteeksi hitusen verkkaisemman päivitystahdin tässä keväällä, päivärytmiäni määrittää ihanasti nyt joku muu kuin minä itse.

7 Comments

Vastaa käyttäjälle Laura / RIMMA + LAURA -matkablogi Cancel

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *