Se päivä näytti siltä ettei juuri houkuttelisi työntää nokkaa ovenraosta ulos. Jos olisin koira, olisin ehkä ensi alkuun harkinnut jalkojen ristimistä koko päiväksi. Suunnitelmissa oli lähteä Nuuksioon, mutta luontoäiti ryttäsi ne haaveet – ihan niin sissi en ole.

Mutta toimerruimme. ”Tämä on pukeutumiskysymys”, tuumasimme ja ryhdyimme kerrosvaatettamaan itseämme.

Niin auton nokka käännettiin Nuuksiota lähemmäs – Helsinkiin. Jätimme koslan parkkiin kauppatorille ja talsimme vastatuulessa Olympiaterminaalin ohi pitkin Kaivarin rantaa. Yksi askel eteen, kaksi taakse. Siltä se tuntui. Mutta kyllä oli raitista ilmaa!

Cafe Ursulan kohdalla oli kerta kaikkiaan pakko uhmata puhuria ja kävellä laiturin  päähän. Kiskoin kaksi huppua pipon päälle, sillä se olisi muuten lentänyt tuulessa Tallinnaan saakka. Komealta näytti tuo ranta.

Mutta arvatkaas vaan miten hyvältä maistuivat Uunisaaren kahvilan munkki ja kuuma tee? Ihan oikein. Taivaalliselta. Kokeilin saanko syötyä sokerimunkkia nuolematta kertaakaan huulia. Ei onnistunut. Katselimme lämpimän kahvilan ikkunasta kun jotkut karpaasit kävivät uimassa. Hrr! Hulluja nuo suomalaiset.

Olin pitkään miettinyt mitä ne hauskannäköiset, numeroidut kopit Uunisaaressa oikein ovat. Olin luullut että uimakoppeja. Menin kuvaamaan koppi 20:n numerolaattaa.

”Onko se sun koppi?” kuului vierestä.

Kerroin vain kuvaavani hauskan näköistä numeroa ja nuori pariskunta kuulosti pettyneeltä kun en ollutkaan koppinaapuri. Käytin tilaisuuden hyväksi ja kysyin koppien funktiosta. Kuulemma ne ovat Helsingin kaupungin vuokraamia virkistysvarastoja, tai jotakin sinne päin. Sain kunnian kurkata yhden kopin sisään, ja miten suloinen se olikaan. Siistimpi ja sisustettu hauskemmin kuin suurin osa suomalaisista asunnoista. Oli vilttejä, kynttilöitä, grilliä, sytytysnestettä – kaikkea mitä tarvitsee kesäretken viettämiseen. Valmiina kopissa jotta työpäivän jälkeen ei tarvitse kurvata kodin kautta jos haluaa paistatella kesäiltaa saarella. Näppärää!

Tallustimme vielä Tähtitorninmäelle ja Kaivopuistoon. Keli oli kuin vappuna mutta väkeä huomattavasti vähemmän.

Metka oli tuo meidän miniretki. Eikä sää lannistanut lainkaan. Saatiinhan punaisemmat posket.

---

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Instagram Travel Thursday on joka kuun ensimmäinen torstai vietettävä kansainvälinen matkailutorstai, johon kuka tahansa voi osallistua. Voit jakaa sosiaalisen median kanaviin tai blogiisi #igtravelthursday-sanalle tägättyjä valokuvia ja nauttia muiden tuotoksista.

Minut löydät Instragramista tunnuksella @e_e_v_i