Elämäni vuosi

31/12/2016

Sitä se on ollut, vuosi 2016. Elämäni vuosi. Ei niinkään ulkomaanmatkojen osalta, mutta aikamoinen matka on ollut koko kaksitoista kuukautta.

Vuoden 2016 muistan aina siitä, että minusta tuli äiti. Meistä tuli perhe. Pieni tyttö tuli helmikuussa ja toi mukanaan äärettömän määrän rakkautta, iloa, naurua, kyyneleitä, valvomista, nukkumista, tunteita ja valoa.

Tämä vuosi oli poikkeuksellinen myös sen vuoksi, että en ollut päivääkään töissä. Syy mainittu yllä. Kokonainen vuosi kotona on jotain mitä en antaisi pois. 365 päivää aikaa keskittyä siihen, mikä elämässä on olennaista. Se on aika lahja.

Mennyt vuosi jää mieleen myös siitä, että saimme uuden kodin. Lämminhenkinen ja kutsuva pieni talo Pohjois-Espoossa on se paikka, jossa pirpana oppi ryömimään, konttaamaan, nousemaan seisaalleen, syömään itse ja varmasti pian myös kävelemään. Nämä neljä seinää pitävät sisällään jo hurjan määrän tärkeitä muistoja.

Vuonna 2016 seurasin vuodenaikojen vaihtumista ja luonnon muuttumista tarkemmin kuin aiemmin. Kävimme retkillä, veneilimme kesälomalla, tapasimme ystäviä ja perhettä ja nautimme elämästä. En olisi parempaa voinut toivoa.

Hiljalleen katse alkaa siirtyä kohti vuotta 2017 ja sen tuomia seikkailuja. Suomi100-juhlavuosi tarjoaa meille pirpanan kanssa varmasti puuhaa ja muutenkin isoja asioita on keväällä edessä uudenlaisen arjen myötä.

Mutta nyt nautitaan vuodenvaihteesta! Olettehan kaivaneet jo karvalakit esiin? Tammikuussa nimittäin puhaltaa Siperiasta.

Ihanaa, rakkaudentäyteistä, elämyksellistä, tervettä ja onnellista vuotta 2017 ihan jokaiselle!




2 Comments

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *